Jonne Juntura

Jonne Juntura – Laitetaan Helsinki voimaan hyvin

Olen Jonne Juntura, 29-vuotias terveyskeskuslääkäri Kalliosta ja ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon SDP:n listalta. Olen ehdolla, koska haluan saada helsinkiläiset voimaan paremmin. Minulle tärkeimpiä teemoja ovat terveyskeskusten ja psykiatrisen hoidon korjaaminen.

Terveyskeskukset. Mielenterveys. Sotekeskukset. Terapia. Neuvolat. Ympäristö. Kallio.

Tärkeimmät poliittiset tavoitteeni

Tärkeimmät tavoitteeni kaupunginvaltuustossa ovat terveyskeskusten korjaaminen ja mielenterveyspalvelujen uudistaminen. Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat mullistumaan lähivuosina, kun useita jättimäisiä sotekeskuksia avataan ja pienet paikalliset terveysasemat suljetaan. Tämä ei saa huonontaa terveyspalvelujen saatavuutta tai laatua. Juuri nyt erityisesti mielenterveyspalvelujen kysyntä on ennätyksellisen suurta, mutta edelleen vain harva saa tarvitsemansa avun.

1. Korjataan terveyskeskukset

Helsinkiläisten terveyspalvelut ovat monella mittapuulla kurjassa tilassa. Jonot terveyskeskuksiin olivat pitkät jo ennen koronaa. Nyt ne ovat monella asemalle mittaamattoman pitkät, mikä tarkoittaa, että yhtään kiireetöntä aikaa ei ole saatavilla. Erityisen haastava tilanne on uusissa, isoissa terveys-, ja hyvinvointikeskuksissa Vuosaaressa, Kalasatamassa ja Myllypurossa. Sopimattomat työtilat, liiallinen kuormitus ja vähäiset resurssit ovat johtaneet henkilöstön uupumiseen ja tätä kautta suuren vaihtuvuuteen ja henkilöstöpulaan. Lähivuosina kaupungin suunnitelmana on lakkauttaa valtaosa pienistä paikallisista terveyskeskuksista ja rakentaa lisää suuria terveyskeskuksia.

Näin ei voi jatkua. Helsinkiläiset ansaitsevat toimivat ja laadukkaat kunnalliset sosiaali-, ja terveyspalvelut.

Nykyiseen kriisiin on herättävä ja myönnettävä, että palveluiden laatu ja saavutettavuus eivät ole toivotulla tasolla. Helsingin on aika myös tunnustaa, että yksikään nykyinen jättiasema ei toimi lähellekään niin hyvin kuin aikaisemmat pienet yksiköt. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus ja laatu eivät heikkene, on palvelujen käyttäjiä kuunneltava todella tarkkaan, kun päätöksiä tulevaisuuden terveyskeskuksista tehdään. On myös ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota sosiaali-, ja terveysalan työskentelijöiden hyvinvointiin työpaikallaan. Ainoa tapa korjata vallitseva henkilöstöpula on huolehtia nykyisten työntekijöiden jaksamisesta. Vasta kun vanhat työntekijät viihtyvät työssään, voidaan olettaa, että myös uusia työntekijöitä on helpompi saada kaupungille. Riittävä määrä tyytyväisiä työntekijöitä on ainoa mahdollinen tapa tarjota kaupunkilaisille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita.

2. Uudistetaan mielenterveyspalvelut

Joka toinen suomalainen kärsii elämänsä aikana mielenterveyden ongelmista, ja miltei jokaisen lähipiirissä on joku, jota asia koskettaa. Mielenterveysosaamista tarvitaan siis paljon, helposti ja lähellä ihmisiä. Helsingissä tämä tarkoittaa sitä, että apua mielen sairauksiin ja oireisiin tulee saada perustasolla eli perusterveydenhuollossa. Ajan saatossa perusterveydenhuolto on Suomessa päässyt rapistumaan, minkä takia myös mielen sairauksien hoito perustasolla toimii tällä hetkellä aivan liian pienillä resursseilla.

Terveysasemat tarvitsevat enemmän resursseja mielenterveyden häiriöiden hoitamiseen.

Nykyisin keskusteluapua on useilla paikkakunnilla tarjolla liian vähän, koska psykiatrisia sairaanhoitajia ja psykologeja ei ole terveysasemilla tarpeeksi. Viime vuosina perustetut Miepit eli matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupisteet ovat paikanneet tätä henkilöstövajetta jonkin verran. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että Miepin toimintaa laajennettaisiin koko kaupunkiin. Terveysasemien on kyettävä tarjoamaan lyhytterapioita. Pitkä psykoterapiakaan saisi olla enää hitaan lähetekäytännön varassa, vaan terveysasemat tulisi varustaa konsultoivilla psykiatreilla, jotka voivat tukea terveyskeskuslääkäreitä ja tehdä tarvittavan terapia-arvion ilman, että potilas lähetetään psykiatrian poliklinikalle.